Kyllä näissä maisemissa kelpasi hiihdellä:D |
Nuorten hisumaajoukkueen matka Hamariin alkoi
maanantaina. Me lähdimme Imatralta aamukuuden junalla Helsinki-Vantaan
lentokentälle ja sieltä lensimme Osloon. Lentokentällä tuli ensimmäinen mutka
matkaan ja jouduimme odottelemaan neljä tuntia Itävallan joukkuetta, joka oli
tulossa samalla bussilla kanssamme Hamariin. Eipä siinä mitään, juotiin sitten
parit Starbucksit odotellessa. Päästiin kuitenkin perille majapaikkaamme Scandic-hotelliin.
Stadionin lippurivistä näki hisun kansainvälisyyden. |
Tiistaina pääsimme tutustumaan jo kisapaikkaan ja
mallisuunnistuksen kautta kisamaastoon. Mallisuunnistuksessa urasto oli todella
mutkikasta ja meno vauhdikasta. Siellä oli myös paljon oikoja, mikä antoi
suunnistukseen lisää haastetta. Mallisuunnistuksen perusteella huomasi, että
kisoista tulee vaikeat ja erilaiset mihin Suomessa ollaan totuttu. Viimeistään
siinä vaiheessa alkoi varmasti kaikkia jännittää tuleva kisaviikko.
17- ja 20-vuotiaiden joukkueen tyttöenergiaa! |
Seuraava aamu olikin kisa-aamu ja päästiin tutustumaan
Norjan kulttuuriin, jossa ei syödä lounasta, vaan pakataan aamupalalta mukaan
omat eväsleivät (ja pari croisanttia ;p). Eka kisa oli siis sprintti (ROOSAN
EKA ARVOKISASTARTTI OMG!!!!!), ja kyllä, lähtöviivalla jännitti..! Kuten
mallisuunnistuksen jälkeen jo aavisteltiin, kisa oli hankala ja näytti, että
suomalaisilla suksi luisti paremmin, kuin ajatus kulki. Parhaaksi sijaksi
suomalaisilla jäikin vain neljäs sija.
Torstaina sää oli aivan mahtava ja päästiin hiihtämään
pitkämatka, joka starttasi korkealta laskettelukeskuksesta. Tämä kisa oli
erilainen kuin sprintti, oli enemmän hiihtoa ja reitinvalintaa, mutta myös
haastavia rasteja alussa ja lopussa. Edellisen päivän virheistä viisastuneina
Suomen junnut ottivat viisi mitalia, joista yksi oli Liisan Euroopan
mestaruus!!!
Perjantaina välipäivänä käytiin tutustumassa Hamariin ja
päädyttiin tilaamaan Subwaysta norjalaiseen tapaan. Siinäkin oli omat
haasteensa, kun myyjät halusivat puhua meille vain norjaa.. Juuri muuta ei
saatukaan välipäivänä tehtyä.
Liisa, Roosa ja Juliaana Näsi. Taustalla mieletön kisasää! |
Seuraavana hiihdetty keskimatka oli yhteislähtö ja meidän
sarjassa hajonta oli toteutettu perhoslenkkeinä. Tämä matka oli minun (Roosan)
suosikkikisa, koska tykkäsin radasta ja suunnistus oli osaltani sujuvaa. Tässä
kisassa tein myös parhaan suoritukseni koko viikolta ja olin neljäs. Harmi vaan
että Liisan osalta suunnistus ei ollut niin sujuvaa ja yksi rastikin taisi
jäädä välistä. Tai no, ei tainnut vaan jäi... :DDDDD
Tarkkana sai olla keskimatkallakin! |
Viestipäivänä Roosa
hiihti W20 sarjassa Suomen kakkosjoukkueessa toisen osuuden. Kisassa oli
”ränniksi” kutsuttu haastava lasku, joka oli kapea ja jyrkkä sekä siinä oli
todella vauhdikas mutka. Muun muassa Roosa katkaisi siinä suksen (R.I.P OW) ruotsalaisen
kaaduttua eteen, mutta eipä se haitannut, kun pummia tuli muutenkin. Joukkue
sijoittui lopulta neljänneksi. Liisan ankkuroima W17 joukkue olisi hiihtänyt
ylivoimaisen voittoajan, mutta harmikseen joukkuekaverin huolimaton leimaus
johti hylkäykseen. :(
Kenenkään hymy ei kuitenkaan hyytynyt, sillä illalla oli
vielä edessä banketti ja seuraavana päivänä lento kohti kotia! Reissusta jäi kokonaisuudessaan
hyvä mieli, vaikka suorituksissa olisi parantamisen varaa jäänytkin. Oli
todella hauskaa ja #teamfinland oli mahtava! Että voisihan tämmöisen reissun
uudestaankin heittää ensi talvena! Ja kröhöm myös vuonna 2017… ;)
Rosie
& Liisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti